Kauniiden korujen välkehtiessä ja hurmatessa, harvoin mieleen tulee pohtia korujen materiaalien alkuperää. Ja itse asiassa mitä enemmän aihetta alkaa miettiä, sitä enemmän esimerkiksi timanttien ja kullan alkuperään liittyy hämäryyksiä, jotka kyseenalaistavat omienkin valintojen eettisyyttä.

Baselworldin kello- ja korunäyttelyssä sveitsiläinen luksuskoru- ja kellomerkki Chopard ilmoitti siirtyvänsä heinäkuuhun mennessä 100% eettiseen kultaan tuotteissaan. Timanttien eettisyys on ollut isomman yleisön keskusteluissa jo aiemmin, mutta nyt sitoumuksellaan Chopard on alansa ensimmäinen myös sitoutumassa YK:n Kestävän Kehityksen tavoiteohjelmaan. Onko kestävyys ja eettisyys uusi luksuksen määritelmä?

Koko artikkelimme Chopardin sitoumuksesta ja eettisestä kullasta voit lukea englanniksi tästä. Mukana lehdistötilaisuudessa oli myös tunnetut näyttelijät Julienne Moore ja Colin Firth. Artikkelista selviää myös mitä mieltä Julienna Moore on korujen eettiisyyteen liittyvistä kysymyksistä.


MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALLA

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat itselleni hyvin tutut ja aihepiirinä kiinnostava. Tästä sainkin lisäintoa lähteä hieman selvittämään asiaa Suomen ja suomalaisen kuluttajan näkökulmasta. Asiantuntijaverkostostamme haastattelin alan pitkän kokemuksen omaavaa korusuunnittelija Olli Johan Lindroosia.

Olli Lindroos pitää Chopardin ilmoitusta erittäin hyvänä asiana ja aikamme mukaisena toimintana. Olli kuitenkin toteaa, että ilmoitus ei sinällään tuonut alalle kuitenkaan mitään suurta ja uutta.  Raaka-aineiden eettisyyteen on kiinnitetty huomiota jo aiemminkin ja esimerkiksi kullan alkuperä on pääsääntöisesti ollut mahdollista saada selville, niin halutessaan.

Julkistuksellaan Chopard kuitenkin oli nyt ensimmäinen, joka vahvasti otti aiheen myös omaksi viestinnälliseksi kärjekseen. Olli kertookin, että ala ei ole osannut omassa viestinnässään hyödyntää vastuullisuutta ja eettisyyttä kenties niin hyvin kuin tietyt muut alat. Olli uskookin, että Chopardin ilmoituksen myötä tulemme näkemään jatkossa myös muiden toimijoiden osalta vastuullisuus- ja eettisyysnäkökulmaa enemmän markkinoinnissa ja viestinnässä. Olli näkee tämän hyvänä asia, sillä jokaisen alan toimijan tulisi huomioida nämä seikat ja olla avoimia.

Suomessa ala Ollin mukaan toimii reiluin pelisäännöin. Toimijoita Suomessa on niin vähän, että mahdolliset yritykset mennä sieltä mistä aita on eettisyys- ja vastuullisuuskysymyksissä matalin, huomattaisiin nopeasti.  Olli kuvaileekin suomalaista korualaa siten, että kokonaisuudessaan korut tehdään tarkasti ja huolellisen varmasti kestämään ja kestävästi.  Olli kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi maahantuoduista koruista Suomessa kyllä tehdään esimerkiksi kullasta tarkat pitoisuustestit, mutta korujen eettisen taustan selvittäminen ei kuulu osana pakollista maantuontiprosessia.

Olli Lindroosille ja hänen OJL-korumerkilleen kullan eettisyys on ollut luonteva, mutta myös olennainen, asia. OJL-koruissa käytetään 100% kierrätettyä kultaa. Vuosittain Lindroos ostaa useita kiloja kultaa asiakkailtaan, joka kierretään norjalaisen toimijan kautta takaisin niin OJL-korujen materiaaliksi kuin muuallekin Pohjoismaihin. Olli kuvailee kultaa mieluummin lähikullaksi kuin romukullaksi, sillä ostetusta kullasta syntyy uusia kauniita koruja ja uusia muistoja, joihin sana ”romu” ei puolestaan viittaa lainkaan.

Timanttien osalta OJL-koruissa käytetään 40 vuoden aikana syntyneitä kumppanuussuhteita. Pääosin jalokivet Ollille saapuvat suomalaisen tai antwerpenilaisen tukkurin kautta. Kaikilta toimittajilta Olli vaatii, että heidän toiminta on Responsible Jewellery Councilin valvomaa. Lisäksi Kimberleyn prosessin mukainen toiminta varmistaa, että timanttien alkuperä ei ole konfliktialueella. Saatavilla on myös esimerkiksi kanadalaisia timantteja, joiden alkuperä raakatimanttiin asti on selvitettävissä jokaista askelta myöten.

Ollille kestävyys ja vastuullisuus liittyvät OJL-koruissa myös muuhunkin kuin raaka-aineisiin ja valmistukseen. Kestävyys on lisäksi yksi OJL-korujen designin lähtökohta, joka näkyy klassisissa ja ajattoman kauniissa koruissa. Lisäksi kestävyys nousee esiin myös käytön kestävyydessä siten, että Ollin suunnittelemat Lumi-, Kide- ja Sade-sormusmallistot ovat yhdisteltävissä keskenään ja täten hankittua korua voi uudistaa ja täydentää vuosienkin jälkeen.

Entäpä kiinnostako kuluttajaa ja ostajaa korujen eettisyys? Olli kertoo, että omakohtaisesti OJL-korujen osalta suomalaisuus on tärkeä osa korujen markkinointiviestiä, jolloin OJL-korujen ostaja on jo yleensä tietoinen alkuperäasioista.  Tällöin Avainlippu-tuotteen alkuperä ei juurikaan ole enää keskustelun aihe varsinaisessa ostotilanteessa, vaikkakin usein se on tekijä kokonaisvaltaisessa ostopäätöksessä.

Koska koruteollisuus on yhtälailla muiden alojen lailla osa muuttuvaa maailmaa, onkin hyvä pohtia hetki, tuleeko kestävyys-ajattelu muuttamaan käsityksemme luksuksesta myös jalokivien ja -metallien sekä korujen osalta. Myös Olli pohtii ääneen, onko maapallon rajallisten varojen kaivaminen luksusta enää tulevaisuudessa. Lisäksi synteettiset, eli keinotekoisesti tuotetut, timantit ovat kenties se tulevaisuuden keskustelun aihe. Haluaako tulevaisuuden kuluttaja pikemmin synteettisiä timantteja kaivettujen sijaan muun muassa eettisyyden ja ympäristövaikutusten vuoksi?

Olli kuitenkin itse mieltää, että timantti on symboli jostakin harvinaisesta ja kauniista, ja uskoo edelleen erityisesti tunteella annetuissa koruissa, kuten vihki- tai kihlasormuksissa, juurikin tuon symboloivan merkityksen olevan tärkeä aidon kiven puolustaja. Samoilla linjoilla itse asiassa oli myös Chopardin Caroline Scheufele, joka totesi Baselwoldin yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa toimittajan kysymykseen, että hän ei näe, eettisyydestä huolimatta, synteettisiä timantteja aitojen jalokivien korvaajana.

Chopard järjesti myös paneelikeskustelun sitoumukseensa liittyen. Päällimmäisenä mieleeni jäi ihmisoikeus asianajajan lausahdus:  ”Ihmiset ostavat kauniita asioita, koska he haluavat tuntea olonsa hyväksi. Entäpä jos korujen tai niiden raaka-aineiden alkuperä saakin tuntemaan olon kurjaksi? Ilman kestävyyttä, vastuullisuutta ja alkuperän seurattavuutta, korut menettävät hohtonsa ja kimalluksensa.”

Tärkein kysymys tietenkin on mitä juuri kukin meistä kuluttaja valitsee: suljemmeko silmämme alkuperään liittyviltä mahdollisilta epäselvyyksiltä vai valitsemmeko varmasti eettisen vaihtoehdon? “The jewellery needs to be pure in carat, but also pure at heart.”, nostettiin esiin Chopardin paneelissa.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here