Suomalainen kellosepäntaito on maailmalla arvostettua osaamista, jonka pohja luodaan Espoossa sijaitsevassa Kelloseppäkoulussa. Edellisen seitsemän vuoden aikana tehdyt rahoitusleikkaukset ovat johtaneet siihen, että paljon lähiopetusta vaativa koulutus on päättymässä, mikäli rahoitusvajetta ei saada korjattua.

Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikka kuvailee kestämätöntä tilannetta seuraavasti:

– Päättäjien tulisi tunnustaa, että alat ja niiden osaamisvaatimukset ovat erilaisia. Sadasosamillimetrin tarkkuutta edellyttävää kädentaitoa ei voi oppia ilman tuhansien tuntien harjaantumista. Paradoksaalista on, että koulutuksen yhä heikommilla kädentaitojen lähtötaitotasolla aloittavat pitäisi kouluttaa ammattilaisiksi yhä nopeammin.

– Oppilaitosten tarjoaman koulutuksen arvoa ei myöskään julkisuudessa tunnusteta riittävästi, vaan todetaan, että vain työelämässä opitaan oikeita työtehtäviä. Esimerkkinä siitä, ettei näin vaativa erikoisala pysty kouluttamaan työntekijöitään on vaikka se, ettei kukaan ole pystynyt suorittamaan alan perustutkintoa oppisopimuksella ainakaan vuosikymmeniin. Sen sijaan Kelloseppäkoulusta on kehittynyt alan kansainvälisesti tunnustettu osaamis- ja kehittämiskeskus, jonka opiskelijat menestyvät myös kansainvälisissä kilpailuissa.

Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikka. Kuva: Lisa McWhirter
Kelloseppäkoulun rehtori Tiina Parikka. Kuva: Lisa McWhirter

– Kelloseppäkoulussa on hiottu huippuunsa alan työelämätaitoja kouluttava, erittäin kustannustehokas menetelmä, jossa kaikki opiskelijat saavat yhtä kattavan opetuksen. Yksi huippuosaava opettaja ohjaa maksimissaan 15 opiskelijaa vaativiin erikoistehtäviin. Oppimateriaalina ovat aidot asiakastyöt ja kaikilla opiskelijoilla on käytettävissä kaikkien, oppilaitoksen pitkälle erikoistuneiden, ammattitaitoisten opettajien osaaminen ja laitekanta.

– Meillä kaikilla Kelloseppäkoulussa toimivilla siistijästä rehtoriin on sama tavoite: Tarjota opiskelijoille huipputaidot, jotka hyödyttävät Suomen kansantaloutta ja yritysten toimintaa.

Vetoomus

Kelloseppäkoulu on julkaissut päättäjille suunnatun vetoomuksen, jolla pyritään herättämään miten tärkeä resurssi ja voimavara se on Suomen kilpailukyvylle.

Otteita vetoomuksesta: 

Kirjoitamme tämän vetoomuksen osoittaaksemme huolemme Espoossa toimivan Kelloseppäkoulun toiminnan tulevaisuudesta, joka on ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkausten vuoksi vaakalaudalla.

Koulun jatkon varmistaminen on sekä kotimaiselle teknologiateollisuudelle että Suomen viennille elintärkeää. Päättäjiltä tarvitaan nopeita toimia, jotta alan opetus ja jatkuvuus saadaan turvattua jatkossakin.

Kelloseppäkoulun vastavalmistuneiden työllistymisaste on erittäin korkea, esimerkiksi vuonna 2018 valmistuneista oppilaista 79 % työllistyi omalle alalle heti valmistumisen jälkeen.

Uhkana on, että Suomesta katoaa osaamisalue, joka on tuottanut Suomen kilpailukyvyn ja teknisen osaamisen kannalta kiistattomia tuloksia… Jopa Sveitsin kelloliitto, Federation of the Swiss watch industry, on vedonnut Suomen opetus- ja kulttuuriministeriötä pelastamaan alansa kansainvälisesti tunnustetun huippuyksikön.

Jaa alkuperäistä vetoomusta: https://www.kelloseppakoulu.fi/vetoomus.html

4 KOMMENTIT

    • Olet oikeassa, tässä kohtaa ei ole valtion budjetin kannalta isoista rahoista kyse. Etenkin kun miettii, mitä sillä rahalla saa. Täystyöllisyyttä ja voimakkaasti kasvavien yritysten tarpeisiin tekijöitä, joiden osaamisella kasvua tehdään.

  1. ”Jopa Sveitsin kelloliitto, Federation of the Swiss watch industry, on vedonnut Suomen opetus- ja kulttuuriministeriötä pelastamaan alansa kansainvälisesti tunnustetun huippuyksikön.”

    Tämähän se yksi ongelma onkin. Sveitsiläiset kellotalot saavat koulutettua työvoimaa johon Kelloseppäkoulukin julkisesti vetoaa. Mikä intressi suomessa on tukea alaa josta suurin osa kuitenkin menee ulkomaille töihin?

    Kannattaa siis miettiä miltä tollaiset ulostulot kuulostaa ihmisten korvissa jotka eivät alaa harrasta tai ole muutenkaan niiden kanssa tekemissä.

    • Minusta on rikkautta se, että maailmalla arvostetun peruskoulutuksen saaneet jatkavat opiskeluaan ulkomailla kehittyen edelleen alan huippuosaajiksi. Osa palaa ja osa ei, niin se on millä tahansa aloilla, joissa koulutus on tarpeeksi hyvää.

      Työmarkkinat ovat muuttuneet globaaleiksi yhä useammilla aloilla, josta kelloala on varsin hyvä esimerkki. Sveitsistä tulee meille takaisin entistä kovempia osaajia, jotka ovat siirtäneet osaamistaan eteenpäin toimiessaan mm. Kelloseppäkoulun opettajina.

      Lisäksi vetoomuksen allekirjoittaneet yritykset hyötyvät koulusta valmistuneista ja näin tuottavat välillisesti Suomen valtion kassaan rahaa. Julkisen rahan kohdallahan tulee muistaa se, että sen rahapotin kerää käytännössä yksityinen sektori ja työtä tekevä kansa erilaisten verojen muodossa. Jos yritykset eivät myy tai työllistä, ei synny lisäarvoa ja sitä kautta kassavirtaa ja omaisuutta, jota voi verottaa.

      On siis valtion edun mukaista kouluttaa ihmisiä aloille, jotka työllistävät.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here